Miten vastaisit seuraavaan kysymykseen: pitäisikö hallitusten auttaa maksamaan korkeakoulusta? Tämä on kiistanalainen kysymys ei vain koulutuksessa, vaan myös taloudessa. Suurin osa yliopistoon palaavista aikuisista tarttuisi v altion tukemaan koulutukseen. Lukion juuri päässeet opiskelijat eivät kuitenkaan välttämättä ymmärrä v altion rahoittamien kurssien etua ja aiheuttavat turhia kustannuksia.
Pitäisikö hallitusten auttaa maksamaan korkeakoulut 2000-luvulla?
Kyllä väitteen puolella koulutus on ainoa tapa säilyttää teknologinen ja kehityksellinen etu muihin kansoihin verrattuna. Korkeakoulutus merkitsee korkeampaa palkkaa ja enemmän mahdollisuuksia. Ongelmana on, että korkea-asteen koulutuksen keskimääräiset kustannukset ovat 87 000–115 000 dollaria neljän vuoden aikana v altion yliopistossa. Jatko-ohjelmat lisäävät kustannuksia, ja nämä luvut perustuvat vuoden 2006 arvioihin; joka vuosi kustannukset nousevat edelleen.
Kyllä, hallituksen pitäisi korvata korkeakoulun kustannukset
Vaikka veronmaksajat kantaisivat taakan aluksi, v altion tuki korkeakoulukoulutukselle voi auttaa poistamaan hyvinvoinnin tarpeen. Se voi myös auttaa vähentämään perheeseen tai luokkaan liittyvää köyhyyttä. Yliopistosta valmistuneiden lapset käyvät yleensä korkeakoulussa. Keskivertoperheellä ei ole varaa jatkuvasti nouseviin korkeakoulukustannuksiin, elleivät vanhemmat itse ole korkeakoulututkinnon suorittaneita.
Veronmaksajat tukevat tuomittujen rikollisten koulutusta, jotka kuntoutuvat vankilassa, suorittavat lukion ja korkeakoulututkintoja ja saattavat jopa valmistua oikeustieteellisestä tiedekunnasta ollessaan k altereiden takana. Jos v altio voi maksaa rikollisen koulutuksen, eikö v altion pitäisi maksaa sellaisten ihmisten koulutusta, jotka eivät ole koskaan tehneet rikosta?
Ei, hallituksen ei pitäisi maksaa korkeakoulusta
Oppilaitoksen koulutukset ovat valinnaisia, ja tarvitaan perhettä ja yhteisöä, jotta opiskelijoille luodaan oikea tilanne korkeakouluun. Saatavilla on lukuisia stipendimahdollisuuksia sekä apurahoja ja opintolainoja. Opiskelijat, jotka saavat ilmaisen kyydin, eivät myöskään todennäköisesti arvosta koulutusta verrattuna siihen, että he joutuvat työskentelemään sen eteen. Tämä on ihmisluonnon valitettava sivutuote. Monet itsetehdyt miljonäärit ansaitsivat omaisuutensa suorittamatta lukiota tai vielä vähemmän yliopistoa. Halu menestyä on liikkeellepaneva voima, ja korkeakoulu on vain yksi lisätyökalu opiskelijan arsenaalissa. Jos v altio maksaa koulutuksesta, hallitus voi myös käynnistää testauksen selvittääkseen, mitkä ovat opiskelijan parhaat vaihtoehdot ja jakaakseen sieltä työpaikkoja. Vaikka tämä on parhaimmillaan spekulatiivista, henkilön henkilökohtaisen tulevaisuuden kääntäminen korkeakouluopetusta varten ei välttämättä ole valinnanvapautta tukeva suunnitelma.
Hallitus maksaa jo korkeakoulun
Yhdysv altojen hallitus tarjoutuu jo maksamaan korkeakoulusta opiskelijoille, jotka ilmoittautuvat armeijaan ja palvelevat maataan. Asepalvelus ja G. I. Bill varmistaa, että ne, jotka ovat vaarassa luopua henkensä suojellakseen maansa, palkitaan runsaasti. Monissa muissa maissa v altion palvelu tarjoaa myös v altion palkan ja koulutuksen tuen ja paljon muuta. V altion rahoittamat apuraha- ja lainaohjelmat ovat myös monien korkeakouluopiskelijoiden tiensä.
Yliopistoon käyminen ei ehkä ole vapaaehtoista, mutta se on etuoikeus, joka on ansaittava ja joka vaatii uhrauksia. Valitettavasti täytyy vain katsoa julkista koulujärjestelmää nähdäkseen, kuinka helppoa on pitää koulutusjärjestelmää itsestäänselvyytenä. Kun seuraavan kerran mietit: "Pitäisikö hallitusten auttaa maksamaan yliopistosta?" toivottavasti ymmärrät nyt paremmin ongelman monimutkaisuuden.
