Tuottoa tavoittelevien yritysten tavoin voittoa tavoittelemattomat hyväntekeväisyysjärjestöt vaativat henkilöstöä pitämään organisaationsa toiminnassa. Vaikka hyväntekeväisyysjärjestöjen ensisijainen tarkoitus on tarjota rahoitusta ja ohjelmointia tietyille väestöryhmille, hyväntekeväisyysjärjestöt käyttävät osan varoistaan myös niille, jotka pitävät kaiken laillisena ja järjestäytyneenä.
Hyväntekeväisyysjärjestön hallintokulujen standardointi
Voittoa tavoittelemattomien yritysten keskuudessa on ollut pitkä sääntö tarkastella hallintokuluja organisaation taloudellisen kunnon vertailukohtana. Historiallisesti maaginen luku oli alle 30 prosentin kustannukset, jotka edustivat hyväntekeväisyysjärjestöä, joka ainakin yritti ylläpitää verovastuuta. Viimeaikaiset ajatussuunnat ovat ehdottaneet, että menestyneimpiä hyväntekeväisyysjärjestöjä ei voida arvioida pelkästään niiden hallintokulujen perusteella, vaan niitä tulisi arvostaa myös niiden tehokkuuden ja vaikutuksen perusteella.
Mitä hallintokuluihin sisältyy
Hyväntekeväisyysjärjestön kustannuksia kutsutaan hallintokuluiksi tai joskus yleiskuluiksi. Nämä kulut koostuvat kaikesta, mikä tarvitaan organisaation olemassaoloon ja jotka eivät kuulu varainhankinnan, ohjelmatoimintojen tai jäsentoimintojen luokkiin.
Hallinto- tai johtamiskustannukset sisältävät yleensä:
- Henkilöstö- ja kirjanpitohenkilöstö
- Johtajan ja työntekijöiden palkat
- Infrastruktuurille ja toiminnalle omistettu tietotekniikka
- Vuosikertomuksen laatiminen
- Toimistotarvikkeet
- Rakennuspalvelut
- Lakipalvelut
- Hallituskulut
Kustannusvaihtelu organisaatiotyypin mukaan
Erilaiset hyväntekeväisyysjärjestöt vaativat erisuuruisia yleiskustannuksia, joten jokaisen tulisi pyrkiä oman alansa standardiin eikä yhtä yleistä prosenttiosuutta kaikille hyväntekeväisyysjärjestöille. Charity Navigator tarjoaa täydellisen erittelyn ihanteellisen organisaation rahoituksesta hyväntekeväisyystyyppien mukaan. Yleensä alle 15 prosentin hallintokuluja pidetään parhaimpana, mutta vaihteluita on kuitenkin, kuten:
- Museot takaavat korkeammat kustannukset jopa 17,5 prosenttia.
- Ruokapankkien/pankkien ja humanitaarisen avun hyväntekeväisyysjärjestöjen yleiskustannusten tulisi olla pienemmät ja kustannuskatto noin kolme prosenttia.
- Avustusorganisaatioiden kustannukset eivät saisi nähdä seitsemän ja puolen prosentin korkeampia.
Alokaatio
Jokainen organisaatio kohdistaa osia johdon ja työntekijöiden palkoista hallintokuluihin. Kaikki aika, jonka työntekijä käyttää hallinnollisten tehtävien hoitamiseen ohjelmapalveluiden tai varainhankinnan sijaan, kohdistetaan hallintokululuokkaan. Henkilöstöä ja kirjanpitohenkilöstöä lukuun ottamatta useimpien hyväntekeväisyysjärjestöjen työntekijöiden palkkoja ei voida lukea kokonaan hallintokuluista.
Ohjelman erottaminen
Organisaatioiden, joilla on useampi kuin yksi ohjelmaluokka, kuten tutkimus ja koulutus, tulisi erottaa hallintokulut kustakin kategoriasta. Tämä antaa tarkan kuvan siitä, mitä kuhunkin ohjelmaan käytetään.
Door Preferences
Avunantajat ovat usein pyytäneet, että heidän käteislahjoitukset menevät suoraan ohjelman toteuttamiseen. Harvard Business Schoolin tutkimuksissa tutkijat havaitsivat, että ihmiset lahjoittavat lähes kolme kertaa todennäköisemmin hyväntekeväisyyteen, jonka he tietävät, että sen hallintokulut kattaa yksityinen lahjoittaja, kuin sellaiselle, jossa heidän panoksensa voidaan käyttää yleiskustannuksiin. Lahjoittajien tulee muistaa, että kaikissa organisaatioissa on hallinnollisia kuluja ja että jotkut lahjoitukset tulisi antaa rajoituksetta, jotta organisaatiot voivat tehdä tarvittavat tarkastukset.
Hallintokulujen hyvät ja huonot puolet
Kuluista voidaan tehdä monenlaisia johtopäätöksiä, mutta hallinnolliset kulut on tärkeää asettaa perspektiiviin useiden muiden taloudellisten vertailuarvojen kanssa. Katso taloutta kokonaisuutena ja kysy johtoryhmältä paljon kysymyksiä.
Alhaiset kustannukset
Alhaiset hallintokustannukset voivat tarkoittaa sitä, että organisaatio toimii hyvin laihasti ja varmistaa jatkuvasti, että ylimääräistä leikataan pois budjetista. Se voi myös tarkoittaa, että organisaatio ulkoistaa varsinaisen ohjelman toteutuksen muille virastoille ja sillä on vähän yleiskustannuksia. Vielä toinen hypoteesi on, että virasto toimii vähemmällä henkilöstöllä kuin tarvitaan tai se toimii alikoulutetulla ja alipätevällä henkilökunnalla.
Korkeat kustannukset
Korkeat hallintokustannukset voivat tarkoittaa, että virastossa ei ole riittävästi valvontaa. Henkilöstön tehtäviä ei ehkä ole määritelty selkeästi tai samassa työssä voi olla useita työntekijöitä. Se voi myös tarkoittaa, että organisaatiolla on tarkastukset ja tasapainot sen varmistamiseksi, että päivittäiset toiminnot ovat osav altion ja liittov altion lakien sekä voittoa tavoittelemattomien valvontajärjestöjen antamien suositusten mukaisia. Äärimmäisissä tapauksissa nämä kustannukset voivat viitata petokseen tai aiheettomiin kuluihin.
Prioriteetit ja lupaus
Hyväntekeväisyysjärjestön menestystä ei pidä mitata pelkästään sillä, millä hallinto- ja yleiskustannukset ovat alhaisimmat. Kun luot voittoa tavoittelematonta organisaatiota tai valitset sellaisen lahjoitusta varten, ota huomioon sen kustannukset ja mitattavissa oleva vaikutus. Suuri hyväntekeväisyysjärjestö pitää prioriteettinsa ja lupauksensa linjassa keskittämällä voimansa auttamaan asiansa.